Difference between revisions of "Thread:Portal talk:Fi/Itemin suomentaminen/reply (19)"

From translatewiki.net
Jump to navigation Jump to search
 
m
 
Line 5: Line 5:
 
Sitten haluaisin jo melkein muuttaa vanhoja ajatuksia – kyseessä ovat qualifier ja language attribute. Qualifier voisi nimittäin olla myös ''tarkenne'', joka kuvaisi aiempia termejä huomattavasti paremmin, mikä qualifier oikeastaan on. Kyseessähän on siis esimerkiksi pieni teksti väkiluvun alla, joka kertoo, miltä vuodelta kyseinen väkiluku on tai onko se saatu väenlaskulla vai arvioimalla.
 
Sitten haluaisin jo melkein muuttaa vanhoja ajatuksia – kyseessä ovat qualifier ja language attribute. Qualifier voisi nimittäin olla myös ''tarkenne'', joka kuvaisi aiempia termejä huomattavasti paremmin, mikä qualifier oikeastaan on. Kyseessähän on siis esimerkiksi pieni teksti väkiluvun alla, joka kertoo, miltä vuodelta kyseinen väkiluku on tai onko se saatu väenlaskulla vai arvioimalla.
   
Tällöin – jos qualifier ei olisi enää ''määre'' – language attributen voisi lyhentää kielimääritteestä kielimääreeksi. Oikeastaan lyhentäisin sen mieluusti vaikka muutenkin, tai vaihtaisin määreen ja määritteen paikkaa, jos tarpeen. Tuli nimittäin huono omatunto siitä, että attribute ainakin kielioppiterminä on suomeksi nimenomaan määre. Tiedän, että language attribute on kaukana attribuutista tai muustakaan kieliopillisesta määreestä, mutta yksittäisen sanan merkityksen kannalta – käännöskäytännön kannalta – olisi selkeämpää ja vähemmän hämmennystä aiheuttavaa kääntä attribute määreeksi. (Olen nojatuolikielitieteilijä.)
+
Tällöin – jos qualifier ei olisi enää ''määre'' – language attributen voisi lyhentää kielimääritteestä kielimääreeksi. Oikeastaan lyhentäisin sen mieluusti vaikka muutenkin, tai vaihtaisin määreen ja määritteen paikkaa, jos tarpeen. Tuli nimittäin huono omatunto siitä, että attribute ainakin kielioppiterminä on suomeksi nimenomaan määre. Tiedän, että language attribute on kaukana attribuutista tai muustakaan kieliopillisesta määreestä, mutta yksittäisen sanan merkityksen kannalta – käännöskäytännön kannalta – olisi selkeämpää ja vähemmän hämmennystä aiheuttavaa kääntää attribute määreeksi. (Olen nojatuolikielitieteilijä.)
   
 
Lisäksi meidän tulisi ratkaista suhteemme sanaan data – milloin sitä käytettäisiin, milloin taas sanaa tieto? Lokalisointi.orgin sanakirjassa oli [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html#e267 hyvä kohta] datasta, kuinka sovellamme sitä? Kyselen siis sanoista kuten data, metadata ja datatype.
 
Lisäksi meidän tulisi ratkaista suhteemme sanaan data – milloin sitä käytettäisiin, milloin taas sanaa tieto? Lokalisointi.orgin sanakirjassa oli [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html#e267 hyvä kohta] datasta, kuinka sovellamme sitä? Kyselen siis sanoista kuten data, metadata ja datatype.

Latest revision as of 12:45, 19 January 2013

Olen nyt tarkistanut vanhat Wikibase-käännökset ja muuttanut nimikkeitä kohteiksi sekä otsikoita nimiksi näiden pohdintojemme mukaisesti. Tosiaan olemme edenneet, kiitos.

Tällä hetkellä suurin yksittäinen kysymys on enää statement: lause, lausunto, lausuma vai esitys? Siteeraan itseäni yltä: "Esitys sopisi minusta, koska statement on tietojenkäsittelymerkityksessä suomeksi esitys. Ja onhan siinä esitys: esitetään väite lähteiden kera. Lause, lausunto ja lausuma vaikuttavat melko sanatarkoilta mutta eivät asiatarkoilta käännöksiltä." Minusta tuntuu, että lausunto tms. olisi kömpelö käännös, jolle kävijät varmaankin hymähtäisivät. Se, että lähde sisältyy mukaan, ei myöskään ole sellaista, mitä "lausunnolta" tai "lausumalta" välttämättä odottaisi.

Sitten haluaisin jo melkein muuttaa vanhoja ajatuksia – kyseessä ovat qualifier ja language attribute. Qualifier voisi nimittäin olla myös tarkenne, joka kuvaisi aiempia termejä huomattavasti paremmin, mikä qualifier oikeastaan on. Kyseessähän on siis esimerkiksi pieni teksti väkiluvun alla, joka kertoo, miltä vuodelta kyseinen väkiluku on tai onko se saatu väenlaskulla vai arvioimalla.

Tällöin – jos qualifier ei olisi enää määre – language attributen voisi lyhentää kielimääritteestä kielimääreeksi. Oikeastaan lyhentäisin sen mieluusti vaikka muutenkin, tai vaihtaisin määreen ja määritteen paikkaa, jos tarpeen. Tuli nimittäin huono omatunto siitä, että attribute ainakin kielioppiterminä on suomeksi nimenomaan määre. Tiedän, että language attribute on kaukana attribuutista tai muustakaan kieliopillisesta määreestä, mutta yksittäisen sanan merkityksen kannalta – käännöskäytännön kannalta – olisi selkeämpää ja vähemmän hämmennystä aiheuttavaa kääntää attribute määreeksi. (Olen nojatuolikielitieteilijä.)

Lisäksi meidän tulisi ratkaista suhteemme sanaan data – milloin sitä käytettäisiin, milloin taas sanaa tieto? Lokalisointi.orgin sanakirjassa oli hyvä kohta datasta, kuinka sovellamme sitä? Kyselen siis sanoista kuten data, metadata ja datatype.

Ja vielä – sana repository. Repositorio, säilö, varasto vai jokin muu? Itse käänsin jo muutamassa tekstissä säilöksi, mutta jokin sellainen kuin (tieto)varasto saattaisi olla parempi.